7.11.2006

Pikajohdanto wikeihin

Wikit ovat näppärä tapa luoda uutta sisältöä verkossa nopeasti ja pienellä vaivalla. Vaikka ideat ovat yksinkertaisia, voi wikien käytön opettelu vaatia aikaa ja vaivaa. Tämä artikkeli tutustuttaa lukijan wiki-työkalujen peruskäyttöön. Tutustumme lyhyesti, mistä wikeissä on kyse ja käymme läpi yksinkertaisen artikkelin kirjoittamista wikillä. Esimerkki-wikinä tarkastallaan vapaata tietosanakirjaa, Wikipediaa.

Mikä on wiki?

Wiki tulee alunperin Havaijin-kielisestä sanasta Wikiwiki, joka suomennettuna tarkoittaa 'nopeaa' tai 'epämuodollista' [1]. Sittemmin sana on lyhentynyt muotoon wiki. Verkossa wiki on yleistynyt tarkoittamaan verkkosivuja, joita kuka tahansa saa muokata. Periaatteessa siis kuka tahansa voi muokata wikin sivuja niin, että lopputulos jää näkymään seuraaville kävijöille.

Wikipedia on täysin avoimista wikeistä ehkä tunnetuin. Se on käyttäjien itse rakentama tietosanakirja, joka jatkuvasti täydentyy kattavammaksi. Vaikka Wikipediaa ylläpidetään täysin vapaaehtoisvoimin, on sen suomenkieliseen versioon kertynyt yli 85 000 artikkelia eri aiheista [2].

Wikeistä puhuttaessa sekoittuivat helposti wiki-sivustot ja wiki-moottorit. Wiki-sivustolla tarkoitetaan sitä yhteisön ylläpitämää verkkosivustoa, joka toimii wikin päällä. Wiki-moottorilla tarkoitetaan sitä ohjelmistoa, jonka päällä wiki-sivusto toimii. Esimerkiksi yhteisön ylläpitämä Wikipedia-sivusto käyttää hyväkseen avoimen lähdekoodin MediaWiki-moottoria. Asentamalla MediaWikin omalle palvelimelle, voidaan perustaa myös muunlaisia wiki-sivustoja.

Mihin wikit soveltuvat?

Wikipedia on vain yksi esimerkki siitä, minkälaiseen käyttöön wiki voidaan ottaa. Wikit näyttäisivätkin sopivan hyvin muun muassa yhteiseen tiedon rakenteluun, vapaamuotoiseen projektien- ja tiedonhallintaan, sekä oppimateriaalien tuotantoon ja ylläpitoon [3].

Esimerkiksi yhdistys voi pitää tallessa wikissä sellaisia asiakirjoja, joita joudutaan usein muokkaamaan. Esimerkiksi erilaiset tavaroiden laina- ja kuittauslistat ja ideointidokumentit muuttuvat nopeasti. Kun ne laitetaan wikiin, on julkaisu ja jakaminen nopeaa ja helppoa.

Suurin ero wikin ja esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelman asiakirjan välillä on juuri jakamisen helppous: kun wiki-sivu on valmiiksi verkossa sitä, ei tarvitse erikseen kopioida tai julkaista: lopputulos on suoraan näkyvillä. Mahdollisuudet ovatkin siis monenlaiset.

Ensikatsaus wiki-sivuun

Wikin saa käyttöön joko hankkimalla käyttöoikeuden wiki-palveluun, tai asentamalla itse sopivan työkalun. Wikin käytön kokeileminen on helpointa kuitenkin valmiissa palvelussa.

Avaa esimerkiksi Wikipedian hiekkalaatikkosivu. Sivu aukeaa keskelle selaimen näyttöä, sen ympärillä löytyvät erilaiset työkalut. Näkymä on aivan tavallinen selainsivu. Painamalla muokkaa-painiketta sivu kuitenkin muuttuu muokkaustilaan. Yhtä'äkkiä sivua pystyykin muokkaamaan kuka tahansa. Entä jos vahingossa poistankin jotain tärkeää?

Wikipedian Hiekkalaatikko on hyvä paikka kokeilla wiki-sivun tekemistä. [4]

Historia takaa ettei mitään häviä

Poikkeuksellinen piirre wiki-työkaluissa, kuten Wikipediassa on, että kaikista sivuista pidetään tallella myös vanhat versiot. Jos siis teet wiki-sivulle muokkauksen, vanha versio sivusta arkistoidaan sen sijaan, että se poistettaisiin. Idea on sama kuin esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelmien "kumoa" (engl. undo) toiminnossa: jos teet vahingossa väärän muokkauksen, voidaan teksti palauttaa takaisin vanhaan versioon.

Wikipediassa sivujen historiatietoon pääsee käsiksi avaamalla historia-sivun. Tässä vaiheessa kuitenkin riittänee tieto siitä, että tiedon hävittäminen kokonaan on vaikeaa. Ei siis pelkoa, vaikka poistat tekstiä muokatessa, pääset vanhoihin versioihin käsiksi historian kautta!

Nappaus Hiekkalaatikko-sivun viimeisimmistä muutoksista.

Vanhoihin versioihin sivusta pääsee valitsemalla klikkaamalla historia-sivulta haluamansa version tallennusajankohtaa. Kiinnostavaa voi myös olla muutosten seuraaminen. Painamalla "vertaa valittuja versiota", kun valitut versiot on valittu, saadaan näkymään erotteluversio, jossa muutokset näkyvät korostettuina.

Sivun muokkaaminen

Wikipedian muokkaustilassa teksti muuttuu kryptisemmäksi, mustaksi mössöksi, kuin mitä se on katsellessa artikkelia tavallisessa näkymässä. Tämä johtuu siitä, että Wikipediassa tekstiä rakenteistetaan erilaisin koodimerkein. Ensikäyttäjälle on toki hankalaa, kun sivu ei muokatessa näytäkään enää samalta kuin lukiessa: jos koodien merkitystä ei oikein ymmärrä, voi wikin käyttö jäädä kokonaan.

Onneksi wiki-koodien ymmärtäminen ei kuitenkaan ole kovin hankalaa: peruskäytön oppii melko nopeasti ja ajan myötä koodien käyttö on jopa yksinkertaisempaa kuin esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelman muotoilutyökalujen kanssa taistelu.

Tutustutaan seuraavaksi näistä muotoilukoodeista yleisimmin käytetyihin. Käytännöt siis vaihtelevat wiki-työkalukohtaisesti: Wikipediaan ja sukulaiswikeihin ne pätevät sellaisenaan.

Muotoilu, rivitys ja kappalejako

Perusideana on, että kaikki tekstiä on vain tekstiä, ellei toisin määrätä. Kuten tekstinkäsittelyohjelmissa yleensä, wikissäkään ei tarvitse käyttää rivinvaihtoja, jollei erikseen halua rivitystä. Kappalejako tehdään käyttämällä kahta peräkkäistä rivinvaihtoa.

Leipätekstiin voidaan lisäksi tehdä erilaisia vahvennuksia. Vahvennettavat sanat sijoitetaan tuplaheittomerkkien väliin (''), kolmella tuplaheittomerkillä sanasta tulee erityisen korostettu ('''). Käytännössä ensimmäinen merkkaus tekee tekstistä kursivoitua, kun taas jälkimmäinen lihavoitua.

'''Käytetty, nokian 2100 puhelin'''. Mukana myös laturi, jota
lemmikkikani on purru. Puhelin siis toimii, laturista ei takuita.
Hintapyyntö ''33 euroa''.

(Toinen tekstikappale...) jne.

Jäsennys lukuihin ja alilukuihin

Pidemmissä teksteissä usein tulee tarvetta jakaa asiaa useampiin alilukuihin. Tekstinkäsittelyohjelmissa perinteisesti lukujako tehdään tyylejä käyttäen. Wikipediassa jäsennys tehdään merkitsemällä lukujen ympärille =-merkit ja sijoittamalla teksti omalle riville. Vastaavasti alilukuja saadaan lisäämällä koodimerkkien määrää suhteessa aliluvun syvyyteen.

= Kohteen tiedot =
Käytetty, nokian 2100 puhelin. Mukana myös laturi, jota
lemmikkikani on purru. Puhelin siis toimii, laturista ei takuita.
Hintapyyntö 33 euroa.

= Myyjän yhteystiedot =
matti.meikalainen@esimerkki.fi
014-1234567 (vain päiväsaikaan!)

Erilaiset listat: numeroidut, numeroimattomat ja määrittelylistat

Aina ei ole tarvetta kirjoittaa pelkkää leipätekstiä, vaan asia saattaa jäsentyä paremmin listojen avulla. Web-dokumenteissä on käytettävissä pääpiirteiltään kolme erityyppistä listaa: numeroimattomat listat, numeroidut listat ja määrittelylistat.

Numeroimattomia listoja saa tehtyä lisäämällä rivin alkuun tähti-merkin (*). Jokainen lista-alkio sijoitetaan omalle riville. Jos halutaan tehdä kahden tai useamman tason listoja, lisätään tähtimerkkejä syvyyden mukaan. Numeroidut listat toimivat samaan tapaan paitsi, että tähden korvaa risuaita-merkki (#).

* Kohde
** Käytetty, nokian 2100 puhelin. Mukana laturi
** HP 33 euroa
* Myyjä
** matti.meikalainen@esimerkki.fi
** 014-1234567 (vain päiväsaikaan!)

Kolmas listatyyppi on määrittelylistat. Se on kätevä tapa listata asioita ja niiden määrittelyjä. Esimerkiksi myynti-ilmoitus voitaisiin määrittelylistalla jäsentää erilaisiksi "faktoiksi". Määrittelylistassa jokainen asia-määritelmä-pari sijoitetaan omalle riville. Määritelmärivi erotetaan puolipilkulla (;), ja määritelmä asiasta kaksoispisteellä (:).

; Kohde : Nokia 2100 puhelin
; Hinta : 33 euroa
; Myyjä : matti.meikalainen@esimerkki.fi

[http://www.nokia.com/ Valmistajan (Nokia) kotisivut]

Käytetty [[Nokia|Nokian]] 2100-mallin puhelin

Lisää puhelimia [[:Luokka:Nokia|Nokia-luokasta]].